Banishment Words of the Charm-Singer — Part II

From Lönnrot's Collection of Ancient Finnish Charm Songs

This is Part II of the Manauksia — the Banishment Words — completing the seventeen destination-categories of section 17 in Lönnrot's 1880 collection. Where Part I (sub-sections 1–8) drove spirits into the graveyard, Hell, Hiisi's house, the rapids, back to the sender, and to the spirit's own kin, Part II maps the further geography of exile: the cold wastes where everything is measured with a short ell, the forest realm of Man-Bear and Mother-Bear, the dark heart of Pohjola where elk hang from gallows-trees, the battlefield knee-deep in blood, the far side of heaven among trembling stars, the iron mountains and Pain-Hill where the little Pain-Maiden gathers suffering in her basket, the wind's own sled-tracks across nine seas, the priestless foreign lands beyond hearing, and the water's depths where pike and salmon relay the spirit downward into the whale's belly.

The section concludes with the Kiinnityssanoja — Fastening Words — the tietäjä's seal that locks the spirit in its exile until impossible conditions are met: nine rams born of a single ewe, nine bulls calf of a single cow, nine stallions foal of a single mare. That is to say, never.

These incantations were collected by Elias Lönnrot and published in Suomen kansan muinaisia loitsurunoja (Ancient Charm Songs of the Finnish People, Helsinki, 1880), section 17 "Manauksia," sub-sections 9–17, and section 18 "Kiinnityssanoja." This is the thirteenth and final file in the charm-singer sequence. Translated from the Finnish by the New Tianmu Anglican Church, 2026.

9. Lyylipaikoille — To the Cold Wastes

Go from here where I command,
Where I command and urge.
Go yonder to the other side,
Where cold holds its distance,
Where the spirit freezes in worship!
Not good your dwelling here:
Here the marsh is weighed
On a tiny scale,
Here the cloth is measured
With a short ell.

10. Metsolaan — To the Forest Realm

a.

If you are from Metsola,
Then go back to Metsola,
To the forest's famed village,
To watchful Tapiola,
Into the thick root-tangles,
Into the stumpy undergrowth,
Between two fallen trunks,
Under three birch roots,
To old Man-Bear's home,
To Mother-Bear's estate!
There your bed is buttery,
Your sleeping-place is milky,
Your resting-place of pork,
Your pillow of fine linen.

When the time gives no rest,
The spirit no bird's-flight ease,
Crawl the ground as earthworms,
Glide the meadows as serpents,
Run the wilderness as bears,
Travel the waters as otters,
The spruce boughs as squirrels,
The hollows of stones as stoats!

b.

Away, you wretch, Hiisi's hound,
Shame on you, shameless dog!
Run yonder, bristle-snout,
Wool-tail, go rolling
To the dark heart of the forest,
To the grim bosom of the wilds,
To the trembling brushwood,
To the rough heather,
Into the murmuring spruces,
Into the sighing pines,
Into the frost-split aspens,
Into the crack-bottomed willows,
Into the tight-woven rowans,
Into the curving junipers,
Into the rot-topped dwarf pines —
As a squirrel into the branch-trees,
As a stoat into the hollows of stones!

Go from there where I command,
To the elk's ski-trails,
To the reindeer's pathways,
To the fox's yelping-grounds,
To the badger's killing-fields,
To the hare's running-lands,
To the bear's own domain,
To the bear's boulder-estate,
Into the screaming bear's maw —
It will gnaw you bones and all,
Crunch you cartilage and all!

11. Pohjolaan — To Pohjola

a.

Thither I banish you,
Thither I urge the wretch,
To the long backlands of the North,
To the open country of Lapland,
Where no cattle's hoof treads,
No horse's foal leaps.
There is luck for your dwelling,
Love for your flickering,
Good heath for your walking,
Sand for your rattling.
Eat there, vile heathen,
Gnaw there, Devil's cur:
There elk hang from gallows-trees,
Forest creatures on the rack,
There is boneless flesh,
Sinewless calf-meat,
To eat to a man's heart's content,
To bite as desire demands,
Without human skin,
Without a growing one's ribs.

b.

Thither I banish you
To dark Pohjola,
To the gates of Pohjola's door,
To the estates of the covered sledge,
Where there is no moon, no sun,
No day in all eternity.
Good it is for you to go there,
Over trees, beneath lands,
Going sighing through the pines,
Tumbling through the firs.

Pohjola's gate has no bar,
The strait of the sky no hinge —
Let the great run through, let the small,
Let the long Devil run through.

Good it was for you to reach there,
Good for you to dwell there,
The sea-shore for your running,
The gravel for your stamping,
The fine sand for your shaking,
The fair heath for your cloaking.

c.

There is new food, there is plenty,
Double pots on the fire,
There is boneless flesh,
There is headless fish,
For the hungry to nibble,
For the famished to snatch.
An elk is strung up in a tree,
A noble deer quartered,
A fat bull roasted,
A great beast slaughtered,
Enough to feed even the glutton,
To gorge even the starving.

d.

Thither I banish you,
Thither I urge the wretch
From the husband-land, from the forest-realm,
From the worker's neighbourhood
To the idle man's tracks,
To the unemployed one's byways,
To dark Pohjola,
To the deep abyss of Lapland,
Where no cock's cry is heard,
No hen's cackling!
There are your sisters,
There five of your brothers,
Six of your godmother's daughters,
Seven of your uncle's children;
You too are sentenced there
For this age of the world,
To places without priests,
To lands without baptism.

e.

Thither I send you,
Thither I command and banish,
Over nine forests,
Half a forest past the tenth,
To the fires of the North's sons,
To the flames of Lapland's children.
Blazes are carved along the trees,
Along the trees, across the lands,
By which you, fool, know the way,
By which a stranger finds direction.
The road is built of iron,
Staked with steel,
For the great to pass, for the small to pass,
For the middling too,
To the far rooms of the North,
To the vast fields of Lapland.

Good it is for you to dwell there,
Sweet for you to spend your time:
A place has been made for you there,
A beloved bed to rest upon,
The food has been prepared,
The drink made ready,
The forest game is slaughtered,
The forest beasts cut down,
Boneless flesh to eat,
Blood in abundance to drink.
There you may eat without sorrow,
Bite to your heart's content,
Gnaw in your hunger
The lean meats of elk,
The haunches of fat reindeer,
The flank-meat of bear,
The hard bones of the forest lord,
Sleeping nights in the swine-barn,
Days in the sheep-fold.

12. Sotatanterille — To the Battlefield

a.

Thither I banish you,
Thither I command and urge,
To the great battle-heaps,
To the slaughter-fields of men,
Where men fight with swords,
Where they battle face to face!
Good it is for you to dwell there,
Easy for you to settle in,
To eat raw flesh,
To drink warm blood:
There blood stands knee-deep,
Gore to the level of the foot,
There are heads like tussocks,
There is hair like stubble.

b.

Go yonder where I command,
Into the throat of the copper bow,
Before the mouth of the great cannon,
Into the maw of the iron muskets,
Under the hooves of the war-horse,
Under the shoes of the battle-colt,
Where there is blood for your drinking,
Flesh for your lapping.
The food does not diminish with eating,
The drink does not lessen with drinking;
There blood stands shin-deep,
Knee-height of red!

13. Taivahalle — To the Heavens

If you are from yonder heaven,
From behind the fair-weather clouds,
Rise again to the heavens,
Up yonder to the skies,
Past the moon, below the sun,
Up to the level of heaven,
Into the hissing clouds,
Into the trembling stars,
To freeze there as fire,
To flash there as sparks,
On the sun's driving-paths,
On the light moon's orbits,
On the back of the Seven Stars,
On the far side of heaven!

14. Tuntureille, vuorille, kiviin ja kallioihin — To the Fells, Mountains, Stones, and Cliffs

a.

Thither I banish you,
Thither I enchant the fool,
Toward the high mountain,
Against the heather-hill,
To the top of the fierce fell,
To the corner of Dawn Mountain,
Near to the gates of the North,
Under stones to shriek,
As a hawk to screech,
On stones to scream,
On cliffs to howl!
If you find no place there,
Go yonder where I command,
Under the corner of Dawn Mountain!
There a bed has been made for you
From the feathers of the sea-duck;
In the mountain is a fat cow —
There is plenty for you to eat,
Gnawing and chewing,
Eating and nibbling.

b.

Thither I banish you
To the roaring mountains,
Into the murmuring spruces,
To the top of the copper mountain,
To the peak of the copper hill,
Where clouds trace the mountain,
Where steam rolls over stones,
Into the crack of the iron mountain,
Between two cliffs!
Wail there, tormentor,
Groan there, nightmare,
In the deep gorges of the mountain,
In the cleft of five mountains,
From which you shall not escape in your days,
Nor break free in all eternity!

c.

Thither I banish you
To the hollow of Norway's mountain,
To the side of Turja's fell,
To the peak of the snow-ridge,
To the north side of the hill,
Face-down in the snow, head in the sleet,
Paws in the hard sky,
There for the wind to buffet,
For the harsh weather to batter,
Until you dry to a shrivelled husk,
Shrink to a rag of the air!

d.

Where shall I drive the pains,
Where banish the anguish
From the flesh of the poor suckling,
From the body the mother bore?
Thither I drive the pains,
Thither I thrust the pain-heads:
Pains into the bogs, pains into the lands,
Anguish into the open clearings,
Into the ringing sands,
Into the running gravel.
If they will not obey,
I know another place:
Thither I wrench the pains,
Thither I press the torment
Into the stony cliffs,
Into the iron ruins,
To make the stones ache,
To make the boulders throb.
A stone does not weep for pain,
A boulder does not mourn its suffering,
Though much be placed upon it,
Though endlessly be heaped upon it.

e.

Thither I curse the pains,
Thither I thrust the fierce anguish
To the middle of Pain-Hill,
To the top of Pain-Mountain.
There are the pain-dogs,
Grey ones frost-coated,
Who howl in their pains,
Who moan in their miseries.
The little Pain-Maiden
Gathers up the pains
Around Pain-Hill,
Around the peak of Pain-Ridge,
Pain-mittens on her hands,
Pain-basket under her arm.
A stone stands in the middle of the hill,
A hole in the middle of the stone
Nine fathoms deep,
An ell past the tenth,
Into which the anguish is thrust,
The evil suffering is wedged,
The great pains are pounded,
The lesser ones pressed
Into the mottled stone,
Into the liver-coloured core,
With a birchwood poker,
With an even-bottomed stake,
With a copper mallet,
With a steel-headed hammer.

f.

Away I curse the pains,
I push the anguish further
Into the stony ground, into the stump-fields,
To the far side of Turja's fell,
Into the waves of Alue-lake,
Into the black mud of the sea.
Let the pains shatter stones,
Let them gnaw the resinous stumps,
Let them move the mighty mountains,
Let them topple the cliffs,
Let them freeze the seas to slush,
Let them turn the lakes to ice!

g.

Thither I drive the pains,
Thither I force the evils
Into the mottled stone,
Into the thick boulder's flank.
I break the stone in two,
The boulder into three pieces,
I roll the pains into the water
Under the deep waves,
Into the good seal's skin;
The seal carries them deep,
Floats them out to the open,
Under the black mud,
Under the dust of other ages,
There to remain
Until there is no moon, no sun,
No people in the sky,
No dwellers under heaven.

15. Tuulihin — To the Winds

a.

If you are a pain brought by the wind,
Brought by the wind, drawn by the water,
Fetched by the hat-sail,
Lured by the frost-wind,
Take the wind for your vessel,
The frost-wind for your boat,
To carry you rolling
Over lands and seas,
The anguish to the wind's dwelling,
The disease to the navel of heaven,
To the wind's cradling-places,
To the frost-wind's homestead.
There for the wind to rock you,
For the frost-wind to cradle you,
For the cold air to soothe you,
For the harsh weather to curl you up!

b.

If you are a disease brought by the wind,
Brought by the wind, drawn by the water,
Given by the frost-wind,
Cast by the cold air,
Take the wind for your carrier,
The frost-wind for your portion,
Take the anguish into your cradle,
Shift your wings into their force
To carry you gliding
Into the whining weathervanes,
Into the moaning winds,
Into the hissing clouds,
For the winds to rock,
For the clouds to shelter!

c.

Go yonder where I command,
Into the strength of the keen wind,
Onto the frost-wind's shoulders,
For the great sky to carry,
For the wind to stare down,
For the frost-wind to drive!
Go crying through the pines,
Rolling through the firs,
Murmuring in the spruce-tops,
Never sitting in a tree,
Never resting on a branch;
Go thus across the seas
Along those paths of the wind,
Along the frost-wind's sled-tracks,
Over nine seas,
Half a sea past the tenth!

16. Ulkomaille — To Foreign Lands

Thither I banish you
To other, foreign lands,
To the great yards of the Teutons,
To the borderlands of Russia!
Good it is for you to dwell there,
Sweet for you to spend your time,
Sleeping nights in the swine-barn,
Days in the sheep-fold.
If you find no place there,
Go yonder where I command,
To other, distant lands,
To other, dark waters,
Beyond the reach of the eye,
Beyond the hearing of the ear,
To places without priests,
To lands without baptism,
Whence you shall not be heard in a month of moons,
Not ever in all eternity!

17. Veteen — To the Water

a.

If you, gentle one, were drawn by water,
Driven by the sea's waves,
Then, gentle one, go back to the water,
Ride upon the sea's waves,
Out to the great back of the sea,
To the open deep,
To the outskirts of Mud-Castle,
To the shoulders of the Water-Ridge.
There for the waves to rock,
For the dark water to toss,
Until the eagle snatches you,
The water-sprite seizes you;
It will take you to the depths,
Float you to the abyss,
Under the deep waves,
Under the rolling water,
From which you shall not escape in your days,
Nor break free in all eternity.

b.

If you are a watery Hiisi,
Or a watery Death-spirit,
Run with a rush into the river,
Rush yourself to the spring,
To the glinting spring,
To the swaying marsh,
To the babbling stream,
To the roaring rapids,
To the fishless ponds,
To the utterly perchless pools,
To the lily-pads of the sealed tarn,
To the floating weeds of the level tarn,
Into the rustling reeds,
Into the whispering sedges,
To the gurgling shores,
To the rolling gravel,
Claw-first into the cold stone,
Teeth-first into the water-stump!

c.

If you have rolled from the water,
Then roll back into the water;
Crawl the ground as worms,
Travel the shores as otters.
Out there to the open sea,
Far near to Lapland,
Into the mouth of the iron burbot,
Into the teeth of the steel pike —
It will gnaw you bones and all,
Crunch you cartilage and all;
Before the eyes of the blue whitefish,
Into the tail of the red salmon,
Which rides upon the waves,
Swims in the rapids' foam,
Dwells beneath the eddies,
Whirls beneath the current!
The whitefish carries you to the depths,
Floats you out to the open;
The salmon bears you further,
Speeds you ever more distant,
Under the deep waves,
Above the black mud,
Where no breath of wind is felt,
Where no water ripples run.
Should you raise your head from there,
Ukko shall smash your skull
With a golden club,
With a silver wedge.

d.

If you have rolled from the water,
Then roll back into the water,
Onto the great pike's shoulders,
Onto the red salmon's tail,
For the salmon to carry further,
For the king-pike to ferry!
The salmon casts you from its tail,
The pike from its shoulders,
To the perch, to the perch,
To all the fishes of the water,
Into the liver of the sea-burbot,
Into the gall of the blue whitefish,
Into the nostrils of the black vendace,
Into the maw of the iron ruffe —
It lies stretching in the stream,
Coiling in the water's embrace,
Quivering under a stone;
It digs you into the shoals,
Fastens you under a stone,
To the quarrelling-grounds of ruffe.
You find no place there:
Thither I send you
To those wide waters,
To the open deeps,
Where the pike snaps its jaws,
Where the water-dog snatches —
It shall then carry you,
Lost with it entirely,
Into the good seal's maw,
Into the belly of the whale,
Whence you shall not be heard in a month of moons,
Not ever in all eternity!

e.

If you have come from the water,
Thither I banish you
To the clear backs of the sea,
To the smooth surfaces of the waves!
There is luck for your dwelling,
Love for your flickering;
There the wind rocks you,
The far shore sways you,
The sea's shimmer glints,
The gentle water winks.
The wind brings food there,
The wave drives perch to you,
You eat whitefish from the side,
Salmon from the shoals.
Three are the foam-crests on the sea,
A fire at the head of each,
A man before each fire,
A spit in each one's hand;
There on the spit is roasting-meat —
Here an elk, here a bull,
Here the head of a whale —
These are the finest roasts
For a hungry man to eat,
For the starving to bite.

f.

Away I wring the pains
From this person's flesh:
Let the pains fly yonder,
Let the suffering sink yonder,
Into Kivutar's cup,
Into Vammotar's basket,
Into Vaivatar's bed,
Onto Päivätär's pillow!
If they find no room there,
Let the pains roll into the water,
Let the suffering sink yonder,
Into the dark depths of the sea,
To the bottom of Saarva-lake,
Nine fathoms deep,
Whence they shall never be fetched,
Nor ever heard again,
In this long age,
In my lifetime's days!

18. Kiinnityssanoja — Fastening Words

Go now yonder where I commanded,
Where I commanded and banished.
Spend your weeks there,
Pass your months there,
Until I become the liberator,
Until I become the explainer,
Until I come to fetch you,
To shear you —
With nine rams
Born of a single ewe,
With nine bulls
Calf of a single cow,
With nine stallions
Foal of a single mare!

Colophon

Translated from the Finnish by the New Tianmu Anglican Church, March 2026. Source: Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1880), section 17 sub-sections 9–17 and section 18. Original text from the Internet Archive digitization of the SKS Toimituksia 62 edition (archive.org identifier: suomenkansanmui00lngoog).

The Loitsurunoja is Lönnrot's 1880 scholarly collection of Finnish folk magic, compiled from Finnish Literary Society fieldwork manuscripts — the same corpus that yielded the Kalevala and Kanteletar. This is the most comprehensive published collection of Finnish shamanic incantations before the SKVR (Suomen Kansan Vanhat Runot). No English translation of any part of this collection existed before the Good Works Library.

This is the thirteenth and final file in the charm-singer sequence, completing the Manauksia (Banishment Words) and the entire Loitsurunoja collection. The full sequence comprises: (I) Foundational Words, (II) Protection Words, (III) Evil Eye Words, (IV) Retribution Words and Origin-Investigations, (V) Work-Repair Words and Wrath-Removal Words, (VI) Yielding Words, (VII) Conveyance Words, (VIII) Pain Words, (IX) Scolding Words and Spirit-Summoning Words, (X) Emergency Words and Boasting Words, (XI) Threatening Words, (XII) Banishment Words Part I, and (XIII) Banishment Words Part II.

Blood Rule attestation: This translation was independently derived from the Finnish text. No prior English translation of these incantations exists. Finnish-English dictionaries were consulted. The OCR of the 1880 edition contains artifacts from Google Books digitization; obvious errors (B/R confusion, page-header intrusions, "Digitized by" watermarks) were silently corrected against the verse context.

Scribal credit: Uralic Verse Translator (scheduled), Life 263 of the New Tianmu Anglican Church.

🌲

Source Text

Source: Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja (Helsinki: SKS, 1880), pp. 46–56 (section 17 sub-sections 9–17 and section 18). Internet Archive: suomenkansanmui00lngoog.

9. Lyylipaikoille

Mene tästä, kunne käsken,
Kunne käsken ja kehotan.
Mene tuonne toisialle.
Missä lyyli loittanevi,
Mieli palvoin pantanevi!
Ei tässä hyvä olosi:
Suoka tästä punnitahan
Pikkuisella puntarilla.
Vaate tästä määritähän
10 Lyhyellä kyynärällä.

10. Metsolaan

Jos sa lienet Metsolasta,
Totta mennös Metsolahan,
Metsän kuuluhun kylähän.
Tarkkahan Tapiolahan,
Juurisilun juurikkoihin,
Kapaisiliin kannikkoihin,
Kahen käntosen välihin,
Koivun kolmen juuren alle,
Ukko-kontion kotihin,
10 Akka-karhun kartanohon!
Siell' on voiset vuotehesi,
Maitoiset makausmaasi,
Sijasi sianlihaiset,
Aivinaiset päänalaset.

Kun ei anna aika maata,
Mieli lentona levätä,
Maat matele maan matoina,
Kulot kyinä käärmehinä,
Juokse korvet kontioina,
20 Veet saukkoina samoa.
Oravina kuusen oksat,
Kärppinä kolot kivien!

Tunne huuti, Hiien hurtta,
Häpeä, hävytön koira.
Juokse tuonne, jouhiturpa.
Villahäntä, vierettele.
Metsän synkkähän salohon.
Korven kolkon kainalohon.
Varvuille vapiseville,
Kanarville karkeille,
Kuusihin kuhisevihin,
10 Honkihin hohisevihin.
Haapoihin halenneihisin,
Raitoihin rakoperihin,
Pihlajihin piukeihin.

Katajoihin kaarevihin,
Mätäpäihin mäntylöihin.
Oravaksi oksapuihin.
Kärpäksi kiven koloihin!

Mene siitä, kunne käsken.
Hirven hiihtokankahille,
20 Poropetran polkumille,
Revon rääyntäsijoille.
Ketun tappotanterille.
Jäniksen jävintämaille,
Kontion kotiperille,
Karhun louhikartanohon.
Karhun kiljuvan kitahan.
Se sun luinehen purevi,
Ruotinehen rouhoavi!

11. Pohjolaan

Tuonne ma sinun manoan.
Tuonne kehnoa kehotan.
Pohjan pitkähän perähän,
Lapin maahan laukeahan,
Kuss' ei käyne karjan kynsi,
Hypänne hevosen varsa.
Siell' on onni ollaksesi,
Lempi liehahellaksesi,
Hyvä kangas käyäksesi,
10 Hiekka helkytelläksesi.
Syö siellä, paha pakana,
Raasta siellä, Lemmon rakki:
Siell' on hirvet hirsipuussa.
Orrella metsän otukset,
Siellä luutonta lihoa,
Suonetonta pohkeata,
Syöä miehen mielen määrin.
Haukata halun perästä,
Ilman ihmisen ihotta,
20 Kasvavaisen kainaloitta.

Tuonne ma sinun manoan,
Pimeähän Pohjolahan,
Portin Pohjolan oville,
Korjokannen kartanoille,
Kuss' ei kuuta, aurinkoa.
Eikä päiveä ijässä.
Hyvä on sinne mennäksesi,
Yli puita, alate maita.
Mennä hongissa hohisten,
10 Petäjissä peppuroien.

Pohjan on ponneton veräjä,
Saranaton ilman salmi.
Juosta suuren, juosta pienen.
Juosta pitkän perkelehen.

Hyvä oli sinne päästäksesi.
Hyvä siellä ollaksesi.
Meren ranta juostaksesi,
Somer sorkutellaksesi,
Hieta hieno hieputella,
20 Kangas kaunis kaaputella.

Siell' on uutta, siellä kystä,
Kaksin kattilan kokassa,
Siellä luutonta lihoa.
Siellä päätöntä kaloa,
Näpistellä nälkähisen,
Hilpota himostunehen.
Hirvi on puuhun hirtettynä,
Jalopeura jaksettuna,
Härkä paksu paistettuna,
30 Suuri raavas surmattuna,
Syöä miehen syölähänki,
Ahmia nälästynehen.

Tuonne ma sinun manoan.
Tuonne keitoa kehotan
Miehelästä, metsolasta,
Työntekiän tienohilta
Ilmehen joutavan jälille.
Työttömien tienohille.
Pimeähän Pohjolahan,
Lapin sysmähän syvähän,
Kuss' ei kuulu kukon ääntä,
10 Eikä kanan kaakotusta!
Siell' on sun sisariasi,
Siellä viisi veikkoasi,
Kuusi kummisi tytärtä.
Seitsemän setäsi lasta;
Sinne siekin tuomitahan
Siksi ilmoista ikeä.
Paikoille papittomille.
Maille ristimättömille.

Tuonne ma sinun lähetän,
Tuonne käsken ja manoan,
Ylitse metsän yheksän,
Metsän puolen kymmenettä.
Pohjan poikien tulille,
Lapin lasten valkeille.
Pilkat on tehty pitkin puita,
Pitkin puita, poikki maita.
Josta tunnet, tuhma, käyä,
Äkki outonen osoat.
10 Rata on raudasta rakettu,
Teräksillä tolpitettu,
Mennä suuren, mennä pienen,
Mennä keskikertaisenki,
Pohjan pirttien perille,
Lapin laahtitanterille.

Hyvä siell' on ollaksesi.
Armas aikaellaksesi:
Sija siell' on sulle tehty,
20 Vuoe lempinen levätä,
Syömiset on suoritettu,
Juomaneuvot joudutettu,
Metsän tarvahat tapettu,
Kaaettu metsän kapehet.
Liha luuton syötäväksi,
Veri viljoin juotavaksi.
Saat siellä surutta syöä,
Haukata halun perästä,
Nälissäsi närvistellä,
30 Hirven harvoja lihoja,
Petran paksun pallioita.
Karhun kainalolihoja.
Kontion kovia luita,
Yöt maaten sikopajassa,
Päivät lammaskarsinassa.

12. Sotatanterille

Tuonne ma sinun manoan.
Tuonne käsken ja kehotan,
Suurille sotakeoille,
Miesten tappotanterille,
Jossa miehet miekkeleikse,
Tasapäinä tappeleikse!
Siell' on hyvä ollaksesi,
Helppo heimahellaksesi,
Syöä tuorelta lihoa,
10 Juoa verta lämpimältä:
Verta siell' on päälle polven,
Talmoa jalan tasalle,
Siell' on päätä kuin mätästä,
Siellä hiusta kuin kuloa.

Mene tuonne, kunne käsken,
Kurkkuhun kuparijousen,
Tykin suuren suun etehen,
Rautakimujen kitahan,
Sorkkihin sotahevosen.
Kavioihin vainovarsan,
Joss' on verta juoaksesi,
Lippoaksesi lihoa.
Eikä syöen syömät puutu,
10 Juomat juoen ei vähene;
Verta siell' on säärivarsi,
Polven korkeus punaista!

13. Taivahalle

Lienet tuolta taivahalta,
Poutapilvien periltä,
Nouse taasen taivahalle,
Tuonne ilmoille ylene,
Kautta kuun, alatse päivän,
Ylös taivahan tasalle,
Pilviliin pirisevihin,
Tähtihin tärisevihin,
Tulena palelemahan,
10 Säkehinä säihkymähän.
Auringon ajelemilla,
Kuun kehyen kiertämillä,
Seitsentähtien selillä.
Takaisella taivahalla!

14. Tuntureille, vuorille, kiviin ja kallioihin

Tuonne ma sinun manoan,
Tuonne tuhman tuikkiloitsen,
Kohen vuorta korkeata,
Vasten varvikkomäkeä.
Tuiman tunturin laelle.
Kuhavuoren kulman päälle,
Pohjan porttien lähelle.
Kiven alle kirkumahan,
Kätikkänä rääkymähän,
10 Kiven päälle kiljumahan.
Kallioille kaljumahan!
Kun siell' et sijoa saane.
Mene tuonne, kunne käsken,
Kuhavuoren kulman alle!
Siell' on sulle vuoe tehty,
Merisuorsan sulhasista,
Vuoress' on lihava lehmä,
Siin' on kyllä syöäksesi,
Jyystämistä, jäystämistä,
20 Syömistä, kaluamista.

Tuonne ma sinun manoan
Vuorihin vohisevihin,
Kuusihin kuhisevihin,
Vuoren vaskisen laelle.
Kuparisen kukkulalle,
Kussa pilvet vuorta piirsi,
Höyrä vierteli kiviä.
Vuoren rautaisen rakohon,
Kahen kallion välihin!
10 Kiru siellä, kiusajainen,
Paru siellä, painajainen.
Vuoren rotkoissa syvissä,
Viien vuoren viukelossa,
Jost' et pääse päivinäsi.
Selkene sinä ikänä!

Tuonne ma sinun manoan
Norjan vuoren notkelmahan,
Turjan tunturin sivuhun,
Lumivaaran kukkuralle,
Pohjoispuolelle mäkeä,
Suin lumehen, päin vitihin,
Koprin ilmahan kovahan,
Siinä tuulen tuikutella,
Kovan ilman kolkutella,
10 Kunnes kuivut kutteloksi,
Painut ilman patteloksi!

Kunne ma kipuja kiistän.
Kunne tuskia manoan,
Ihosta imento raukan.
Emon tuoman ruumihista?
Tuonne ma kipuja kiistän,
Tuonne tungen tuskapäitä.
Kivut soille, kivut maille,
Tuskat aavoille ahoille.
Hiekkoihin helisevihin,
10 Somerihin juoksevihin.
Kun ei tuostana totelle.
Toki tieän toisen paikan:
Tuonne ma kipuja kiskon.
Tuonne painan pakkopaita,
Kivisihin kallioihin,
Rautaisihin raunioihin.
Kiviä kivistämähän,
Paasia pakottamahan.
Ei kivi kipuja itke,
20 Paasi ei vaivoja valita,
Vaikka paljon pantahisin,
Määrättä mätettähisin.

Tuonne ma kivut kiroan.
Tuonne tungen tuskat tuimat.
Keskelle Kipumäkeä,
Kipuvuoren kukkulalle.
Siell' ompi kipuiset koirat,
Hallit hallankarvalliset,
Jotka ulvovat kivuissa,
Vaikeroivat vaivoissansa.
Kipupiika pikkarainen
10 Kipuja keräelevi
Ympäri Kipumäkeä,
Kipuvaaran kukkuloa,
Kipukintahat käessä,
Kipuvakka kainalossa.
Kivi on keskellä mäkeä,
Reikä keskellä kiveä
Yheksän sylen syvyinen.
Kyynäräinen kymmenettä,
Johon tuskat tungetahan,
20 Pahat vaivat vangatahan.
Kivut suuret survotahan,
Ailut ahistetahan.
Kiven kirjavan sisähän.
Maksankarvaisen malohon,
Korennolla koivuisella,
Tangolla tasaperäilä,
Vaskisella valkkimella,
Teräspäällä telkkimellä.

Pois minä kivut kiroan,
Työnnän tuskat tuonnemmaksi,
Kivistöihin, kannistoihin.
Turjan tunturin perille.
Aaltoihin Alue-järven,
Meren mustihin mutihin.
Kipu kivet särkeköhön.
Tervaskannot kalvakohon.
Vuoret vahvat siirtäköhön,
10 Kalliot kukistakohon.
Meret hyyksi hyytäköhön.
Järvet jääksi jäätäköhön!

Tuonne ma kipuja kiistän.
Tuonne pakkoan pahoja,
Kiven kirjavan sisähän,
Paaen paksun palleahan.
Katkoan kiven kaheksi,
Paaen kolmeksi palaksi,
Vieritän kivut vetehen
Alle aaltojen syvien,
Hyvän hylkehen iho'on;
10 Se kivut syvälle viepi,
Ulapalle uittelevi.
Alle mustien mutien.
Toisen-aikaisten tomujen.
Sinne siellä ollaksensa,
Kuni ei kuuta, aurinkoa,
Ilmassa ihmisiä.
Asuvia alla taivon.

15. Tuulihin

Lienet tuska tuulen tuoma,
Tuulen tuoma, veen vetämä,
Hattupurjehen hakema,
Ahavaisen ankeloima.
Ota tuuli purtehesi,
Ahava venosehesi,
Vieä vieretelläksesi
Yli maien ja merien.
Tuskat tuutien majahan,
10 Taudit taivahan navalle,
Tuulen tuutimasijoille.
Ahavan asuinperille.
Siellä tuulen tuuitella,
Ahavaisen akkiloia.
Vilun ilman viihytellä.
Kovan ilman kopristella!

Jos oot tauti tuulen tuoma.
Tuulen tuoma, veen vetämä,
Ahavaisen antelema,
Vilun ilman viskoama,
Ota tuuli tuonnoksesi,
Ahavainen annoksesi.
Ota tuska tuutuhusi.
Siirrä siipesi väkehen
Vieä viiletelläksesi
10 Viirilöihin vinkuvihin,
Tuulihin tuhisevihin,
Pilvihin pihisevihin,
Tuulten tuuviteltavaksi,
Pilvien pieltäväksi!

Mene tuonne kunne käsken,
Tuulen virmeän väkehen,
Ahavaisen olkapäille,
Ison ilman vietäväksi,
Tuulen tuijuteltavaksi,
Ahavan ajeltavaksi!
Mene hongissa hokaten,
Petäjissä piehtaroien,
Kuusen latvoissa kuhaten,
10 Ilman puussa istumatta,
Lengolla lepeämättä;
Niin mene merien poikki
Noita tuulen teitä myöten,
Ahavan rekiratoja,
Ylitse meren yheksän,
Meripuolen kymmenettä!

16. Ulkomaille

Tuonne ma sinun manoan
Muille maille vierahille,
Sungun suurille pihoille,
Venäehen vierimaille!
Hyvä siell' on ollaksesi.
Armas aikaellaksesi.
Yöt maata sikopajassa.
Päivät lammaskarsinassa.
Kun siell' et sijoa saane,
10 Mene tuonne, kunne käsken,
Muille maille kaukaisille.
Muille mustille vesille.
Silmän siintämättömille.
Korvan kuulemattomille,
Paikoille papittomille.
Maille ristimättömille,
Kust' et kuulu kuuna päänä,
Ilmau sinä ikänä!

17. Veteen

Lienet, vieno, veen vetämä,
Meren aaltojen ajama,
Niin, vieno, vetehen mennös,
Meren aalloille ajaite,
Suurelle meren selälle,
Ulapalle aukealle.
Mutalinnan liepehille.
Vesiharjun hartehille,
Siellä aaltojen ajella,
10 Veen synkän sylkytellä.
Kunnes kokko kopraisevi,
Veen näkki näppäjävi;
Se sinun syville viepi,
Uramoille uittelevi,
Alle aaltojen syvien.
Alle vierevän vetosen,
Jost' et pääse päivinäsi,
Selviä sinä ikänä.

Kun lienet vetinen Hiisi
Tahikka vetinen Kalma,
Juokse juoksulla jokehen,
Lähetäite lähtehesen,
Läikkyvähän lähtehesen,
Heiluvahan hettehesen,
Virtahan virisevähän,
Koskehen kohisevahan,
Lampihin kalattomiahan,
10 Aivan ahvenettomahan,
Umpilammin lumpehille,
Tasalammin lappiolle,
Ruokoihin rohisevihin,
Kaisloihin kahisevihin,
Rannoille röhiseville,
Somerille pyöriville,
Kynsin kylmähän kivehen,
Hampahin vesihakohon!

Jos oot vierinnä veestä.
Totta vieriös vetehen,
Matosina maat matele,
Rannat saukkoina samoa.
Tuonne liutohon merehen,
Laajalle Lapin lähelle,
Suuhun rautaisen matikan,
Teräshau'in hampahisin.
Se sun luinehen purevi,
10 Ruotinehen rouskuttavi;
Silmille sinisen siian.
Lohen purstohon punaisen.
Joka aalloissa ajavi,
Uipi kosken kuohunnossa.
Alla pyörretten asuvi.
Alla virran viehkuroipi!
Siika sun syville viepi.
Ulapoille uittelevi.
Lohi loitos kannattavi,
20 Etäämmä ehättelevi.
Alle aaltojen syvien.
Päälle mustien mutien,
Joss' ei tunnu tuulen henki.
Eikä käy veen värehet.
Jospa sieltä pääsi nostat.
Ukko pääsi katkaisevi
Kurikalla kultaisella,
Vaajalla hopeisella.

Jos oot vierrynnä veestä.
Niin sä vierköskin vetehen,
Hauvin suuren hartioille,
Purstolle lohen punaisen,
Lohen vieä loitommaksi,
Kalahau'in kaimaella!
Lohi luopi purstoltansa.
Hauki hartioisiltansa,
Ahvenille, ahvenille,
10 Kaikille veen kaloille.
Maksoihin merimatehen,
Sappehen sinisen siian.
Mustan muikun sieramihin.
Kiiskin rautaisen kitahan.
Joka virrassa venyvi,
Veen varassa vyyhtiävi,
Kiven alla kiimoavi;
Se sun kaivavi karille,
Kiven alle kiinnittävi,
20 Kiiskien kinaperille.
Et siellä sijoa saane,
Tuonne ma sinun lähetän
Noille väljille vesille,
Ulapoille aukeille,
Kussa hauki haukkoavi,
Veen koira koppoavi,
Se sun sitten saattanevi,
Kanssansa kaottanevi,
Hyvän hylkehen kitahan,
30 Vatsahan valaskalalle,
Jost' et kuulu kuuna päänä,
Ilmau sinä ikänä!

Jos olet ve'estä tullut.
Tuonne ma sinun manoan
Selville meren selille,
Lakehille lainehille!
Siell' on onni ollaksesi,
Lempi liekahellaksesi,
Siellä tuuli tuuvittavi,
Vastaranta vaaputtavi,
Meren läikkä läikyttävi,
10 Vesi vieno vilkuttavi.
Tuuli sinne turvan tuopi,
Aalto ahvenen ajavi,
Syöt sivulta siikasia.
Luotasi lohikaloja.
Kolm' on kuohua merellä.
Tuli kunki kuohun päässä,
Mies kunki tulen edessä,
Varras kullaki käessä,
Siell' on paisti vartahassa,
20 Kussa hirvi, kussa härkä.
Kussa pää valaskaloa,
Ne on paistia parahat
Syöä miehen nälkähisen.
Haukata halun alaisen.

Pois minä kivut kiristän
Tämän ihmisen ihosta:
Kivut tuonne kiityköhön,
Vaivat tuonne vaipukohon,
Kivuttaren kippasehen,
Vammattaren vakkasehen,
Vaivattaren vuotehesen,
Päivättären päänaloille!
Kun siell' ei sijoa saane,
10 Vierköhön kivut vetehen.
Vaivat tuonne vaipukohon.
Meren synkkihin syvihin,
Alahaksi Saarvajärven,
Yheksän sylen syvähän,
Mist' ei saaha milloinkana,
Eikä kuulu kulloinkana,
Tässä pitkässä ijässä,
Minun päiväkunnissani!

18. Kiinnityssanoja

Käy nyt tuonne, kunne käskin,
Kunne käskin ja manasin.
Vietä siellä viikkojasi,
Sekä kuitasi kuluta,
Kunnes pääsnen päästäjäksi.
Selvinnen selittäjäksi,
Tullen sua noutamahan,
Kerinnän kerittämähän,
Yheksällä oinahalla
10 Yhen uuhen kantamalla,
Yheksällä härkösellä
Yhen lehmäsen vasoilla,
Yheksän orihihin kanssa
Yhen tamman varsasilla!

Source Colophon

Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1880), Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia, osa 62. Section 17 "Manauksia," sub-sections 9–17, and section 18 "Kiinnityssanoja." Public domain (1880 publication). Digitized text from Internet Archive (identifier: suomenkansanmui00lngoog). OCR artifacts silently corrected.

🌲